Avainsana-arkisto: tee-se-itse

Itse tehty lautapeli

IMG_20150627_185855

On tosi mahtavaa, että meillä on oma mökki, jossa viettää suunnilleen yksi kuukausi vuodesta. Maisemanvaihdos tuntuu tosi tärkeältä niin lapsille kuin aikuisillekin – pääkaupungin vilkkaasta elämästä tosi pieneen maalaiskuntaan, 40 kilometrin päähän kirkonkylästä, keskelle metsää, järven rannalle. Kaupungissa päivä kuluu helposti siinä, että viihdykkeeksi riittää kaikki se, mitä ympärillä tapahtuu. Aamupäivä leikkipuistossa, iltapäivä ehkä kavereita tapaamassa tai kirjastossa, illalla Pikku Kakkonen pyörimään ja päivä olikin siinä. Mökillä on oltava itse aktiivisempi, niin käytännön töiden kuin viihteenkin kannalta. Tavaroita on vähemmän, leluja on vähemmän, telkkaria ei katsota. Päivä kuluu yhdessä tehden, kirjoja lukien, luonnossa ja vedessä leikkien. Siippa on ollut paljon Tepsun kanssa ulkona pihatöissä ja puutöissä, sekin jotain mitä kaupungissa lapsi ei pääsisi oppimaan. Minä olen hoitanut vauvaa, lukenut, neulonut ja puuhaillut omia projektejani lasten kanssa. Rakastan työtäni, mutta mukavaa olla nyt lomalla, kun luova energia ei mene töihin vaan perheen kanssa olemiseen. Huomaan kyllä nyt, että tämän vuoden jonka olen tehnyt osa-aikatöitä, olen jaksanut keksiä vähemmän hauskaa puuhaa, vaikka askarteluja ja retkiä, Tepsun kanssa.

Eilen ehdotin Tepsulle, että mitäs jos tehtäisiin oma lautapeli, kun täällä ei pääse kirjastoon tai kirpparille hakemaan uusia pelejä ja vanhat on pelattu jo useampaan kertaan. Tepsu innostui tosi kovasti eikä meinannut pysyä housuissaan ideoidessaan pelin nimeä ja sääntöjä. Yhteistyöllä pelistä tulikin tosi hieno. Pelissä seikkaillaan Suomen kartalla etsimässä marjoja ja kukkia. Puolukan tai mustikan löydettyään voi voittaa, jos pääsee vielä ensimmäisenä Kilpisjärvelle. Nelivuotiaan tekemät säännöt huomaa ainakin siitä, että peliä pelataan isoilla rahoilla – on niin hauskaa kun saa monentuhannen euron setelin – ja pahimmista aarrekorteista tulee tosi tylsiä juttuja, kuten että joutuu odottamaan viisi heittovuoroa paikoillaan. Rosvoista myös piti tehdä ihan erityisen ilkeän näköisiä. Minä tein vielä pelilaudan ja monet aarrekorteista, Tepsu sai kirjoittaa seteleitä ja piirtää marjoja aarrekortteihin.

Varoitus: Pelin tekeminen yhdessä oli ainakin meillä niin hauskaa, että Tepsu ei saanut yöllä unta miettiessään niin innoissaan pelille nimeä. Ja hyvä siitä tulikin: Kukkakätkö.

Joululaulukalenteri

joululaulukalenteri

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun askartelin Tepsulle itse kalenterin. Aiempina vuosina jo pelkkä kuvakalenteri on ollut ihan huikean jännittävä, ja riittäisi se totta puhuen vielä tänäkin vuonna kun meidän suojassa kasvanut lapsi ei ole kuullutkaan suklaakalenterin tai lelukalenterin olemassaolosta. (Tänä iltana se ei meinannut saada unta, kun oli niin tohkeissaan siitä että saa huomenna avata ensimmäisen luukun partiolaisten kalenterista…)

Minusta oli kuitenkin ihanaa osoittaa rakkauttani kalenteri askartelemalla. Krääsän, lelujen tai herkkujen laittaminen kalenteriin ei kuitenkaan käynyt päinsä, koska ne ovat vähän liian kaukana siitä, mitä Joulu meille merkitsee. Laulamista Tepsu taas rakastaa, joten meidän kalenterista tuleekin uusi joululaulu jokaiselle päivälle. Tepsu on pyytänyt joululauluja nukutuslauluiksi jo viikon ajan ja laulellut itsekseen tip-tapia ja nyt sytytämme kynttilää, joten uskon kalenterin olevan meillä menestys.

Otin viime Jouluna kivoimmat joulukortit talteen sillä ajatuksella, että niistä voisi seuraavana vuonna askarrella jotain. Jo silloin oli mielessä, että korttien taakse voisi liimata joululauluja ja tehdä niistä meille vaikka joululaululorupussin. Ajatuksen jalostumista kalenteriksi edesauttoivat nuo pienet pyykkipojat, jotka löytyivät (taas kerran) Tigerista muutamalla eurolla. Ripustin kortit lauluineen narulle meidän keittiön seinälle. Tarpeeksi kortteja ei ollut varastossa, joten loput tilasin Korttitalosta – kun Tiimaria ei enää ole, täältä voi nyt ostaa 20 sentin kortit. Jos sattuu tarvitsemaan Volvon varaosia, voi käytännöllisesti samalla tilata ne, kun ostaa joulukortteja. Joululaulut löytyivät netistä, pääasiassa täältä ja täältä.

Tarkoituksena on ottaa joka aamu uusi laulu ja opetella se sinä päivänä. Monet ovat jo tuttuja, muutamia uusia on ja yksi minullekin uusi. Useimmat laulut ovat perinteisiä ”aikuisten” joululauluja, minusta vaikuttaa, että lapset eivät ehkä tee yhtä isoa eroa lasten ja aikuisten lauluihin kuin aikuiset.

Jos tästä ideasta innostuu ja haluaa askarrella samanlaisen mutta tuntuu, että vähän tiukalle menee askartelun kanssa, voi ainakin alkaa tämän kuun aikana keräämään talteen parhaat joulukortit. Sopii etenkin keräilyvimmaisille, joiden on vaikeaa heittää pois kauniita kortteja. :)