Avainsana-arkisto: lapsille

Uusinta: Laulava lasten lintukirja

 

Heinäkuussa julkaisen uudestaan blogissa kolmen edellisen vuoden aikana esiteltyjä kirjoja, jotka ovat meidän suosikkikirjoja edelleen.

IMG_0443Tässä sellainen kirja, jota meillä on luettu siitä asti, kun se aikoinaan on meille tullut. Kolme vuotta sitten sitä luki esikoinen isänsä kanssa, ja minäkin toivoin oppivani tunnistamaan lintuja. Kirjoitin silloin, että unelmanani on olla äiti, joka osaa opettaa luonnossa lapsille lintujen ja kasvien nimiä. No, mitä sitten kävikään? Ainakin sinne päin on tultu. Tunnistan jo monia pihapiirin lintuja, mutta hidasta oppiminen on. Minulla ei ole sellaista luontaista luonnontuntemisen lahjaa. Muutamat linnut tunnistan jopa äänestä, mutta vain ne helpoimmat.

Meidän esikoinen tunnistaa muutaman linnun, mutta 2-vuotias veljensä tunnistaa niitä varmaan jo enemmän. Lapsilla vain on erilaiset kiinnostuksen kohteet, ja meidän pikkuinen on tosi kiinnostunut luonnosta. Vaikka hän ei vielä paljon puhu, hän tunnistaa jo lokin, rastaan ja kraa kraan eli variksen, ja linnun laulua kuullessaan osaa hienosti imitoida lintujen ääniä.

Siksi ei olekaan varmaan yllätys, että nyt tästä on tullut yksi kuopuksen lempikirjoista. Myös samanlaista kirjaa, jossa on muita luonnon ja eläinten ääniä, meillä luetaan just nyt.

IMG_0444

Talitiainen sanoo ti-ti-tyy. Olen tarkistanut sen nyt kirjasta monta kertaa, ja olen jo aika varma, että erotan talitiaisen ja varpusen toisistaan. Tämä on kuitenkin vaatinut sellaista ponnistelua, että alan uskoa, että minun mielestäni puuttuu sellainen alue, johon lintutietoutta voisi laittaa. Mutta tämän kirjan syytä se ei ole. Kirja on tosi mainio, ja Tepsu tykkää siitä paljon. Tepsu onkin lukenut sitä isänsä kanssa, ja minun täytynee tyytyä siihen, että meillä kotona on kaksi söpöä poikaa, jotka saavat briljeerata minulle lintutietoudellaan. Suosittelen siis kirjaa – ainoa miinus siitä, että lintujen kuvat ovat aika pieniä. Lintukirjoissa toivoisi vähän isompia kuvia, kun luonnossa lintuja pääsee harvemmin katsomaan yhtä läheltä kuin kuvissa.

Sain kirjan arvosteltavaksi Kids.fi:stä. Heillä monenlaisia hauskoja lastenkirjoja, kannattaa käydä vilkaisemassa.

Pelejä, joissa kaikki voittavat

Eräs äiti kertoi minulle juuri siitä, miten heidän perheessään ei juuri pelata lautapelejä, koska osalle lapsille häviäminen on liian vaikeaa. No, olisi helppoa antaa kasvatusneuvoja siitä, miten häviämisen opettelu on tosi tärkeää lapselle – ja niinhän se onkin. Mutta varmasti joillekin lapsille häviämisen tunne voi olla liian vaikea kestää jossain vaiheessa. Meillä on niin paljon siitä, että tärkeintä on se, että on hauskaa pelata yhdessä, että viesti alkaa hiljalleen mennä jo perillekin. Omalle lapselleni taas nopeuspelit ovat niin jännittäviä, että hän ei kestä sitä jännityksen määrää eikä halua pelata sellaisia pelejä ollenkaan, vaikka itse pidän niistä paljon.

Olen törmännyt vain muutamaan lautapeliin, jossa ideana on, että lapset joko voittavat tai häviävät yhdessä. Pelaaminen on siis tiimityötä. Tällaisia pelejä soisi olevan enemmänkin, sillä tiimityön opettelu on mielestäni ehdottomasti tärkeämpää kuin kilpailuasetelma, jossa yksi voittaa. Ehkä tällaisia pelejä alkaa jatkossa tulemaan enemmänkin, tai ainakin niin toivon.

Nämä kaksi minä olen löytänyt. Tiedätkö sinä lisää pelejä, joissa kaikki voittavat yhdessä?

  1. Hedelmätarha

4010168036311

Haban pelit ovat lasten peleistä ehdottomasti suosikkejani. Heillä on originelleja, esteettisiä ja hyvistä materiaaleista valmistettuja pelejä. Näistä Hedelmätarha olikin meidän ensimmäinen tuttavuus. Pelissä noppaa heittämällä lapset keräävät koriinsa hedelmiä. Pelin idea ei siis ole kovin monimutkainen, mutta ainakin meillä lapset ovat olleet innoissaan peinistä oikeista koreista ja puuhedelmistä. Hedelmät pitää saada kerättyä, ennen kuin korppi saapuu puutarhaan. Jos korppi ehtii tulla ennen kuin hedelmät on kerätty, korppi syö kaikki hedelmät ja voittaa. Jos taas lapset keräävät hedelmät ennen kuin korppi tulee, lapset voittavat yhdessä. Nopassa on yksi sivu korpille. Sen tullessa laudalle lisätään yksi korppikortti, ja kun kaikki kortit ovat laudalla, korppi tulee puutarhaan. Peli on suunniteltu niin, että korppi ei voita läheskään joka pelissä. Olisikohan osuva arvio, jos sanoisin että meillä korppi ehti popsia hedelmän ahneeseen nokkaansa noin joka neljännellä pelikerralla.

Tämä peli sopii jo aika pienille lapsille. Oma arvioni sopivasta ikähaarukasta voisi olla 3-6 vuotta.

2. Busytown – Eye found it

eye-found-it-inset

Richard Scarryäs Busytown – Eye found it -pelissä lapset kisaavat Juupas ja Eipäs Possua vastaan. Tarkoituksena on matkata kaupungin halki autoilla ja päästä yhdessä samaan lauttaan (mikä varmistaa maaliin pääsyn samalla kertaa) ennen kuin Juupas ja Eipäs ovat hotkineet nälissään kaikki piknikeväät. Hauskan pelistä tekee se, että ruuduissa pääsee parhaiten eteenpäin tehtävissä, jossa pitää minuutissa löytää korteissa näkyviä kuvia pelilaudalta. Kuvia, esimerkiksi luutia, viirejä tai ilmapalloja, etsitään porukalla, ja vuorossa oleva lapsi pääsee eteenpäin niin monta askelta kuin lapset yhdessä löysivät tiettyä kuvaa laudalta. Etsiminen on aika hauskaa aikuisellekin, sillä pelilauta on todella yksityiskohtainen ja jotkut kuvat ovat arvaamattomissa paikoissa. Yksityiskohtia on myös niin paljon, että liian nopeasti ei opi ulkoa, missä kuvat sijaitsevat.

Meidän 4-vuotiaalle pienien yksityiskohtien löytäminen oli vaikeaa, vaikka pelaaminen olikin tosi innostavaa. Ilman aikuista peli ei olisi ehkä onnistunut. Eli aikuisen kanssa 4-vuotiaasta ylöspäin, kouluikäiset voivat pelata keskenäänkin.

Lasten ja aikuisten yhteinen älypeli

Meidän seinänaapuri kävi lainaamassa meiltä pari viikkoa sitten lautapelejä, kun kummityttönsä oli tulossa kylään, ja paluupostissa toi meille kirjastosta löytämänsä Battle Sheep -pelin. Pelin ikäsuositus oli seitsemästä vuodesta ylöspäin, mutta päätin antaa sille mahdollisuuden – tai pikemminkin Tepsulle mahdollisuuden, joka jo 4-vuotiaana on kiinnostunut ajattelua vaativista peleistä.

Battle_SheepOlen tosi iloinen että kokeilimme peliä, koska meillä oli tosi hauskaa tämän pelin kanssa! Pelissä on sopivassa suhteessa hauskuutta ja haasteita. Intuitiivinen pelitapa toimii, mutta välillä pitää oikeasti myös pohtia, miten kannattaisi pelata. Aikuiset saavat lisäpohdintoja siitä, miten pelata niin että lapselle pelistä ei tule liian vaikea, ja totta puhuen peliä teki mieli kokeilla pelata ihan vain aikuistenkin kesken. Pelissä pelataan muovikolikoilla, joissa kuvituksena on hauskoja lampaita. Tarkoituksena on vallata omille lampailleen mahdollisimman paljon laiduntilaa.

Pelitapa muistuttaa yksinkertaisempaa versiota japanilaisesta go-pelistä. Omalla vuorolla oma pino puolitetaan ja toinen puoli siirretään suoraa linjaa pitkin niin pitkälle kunnes se osuu reunaan tai toiseen lampaaseen. Jos pino jää saarroksiin toisten lampaiden keskelle, sitä ei voi enää liikuttaa. Juuri muuta pelissä ei tarvitsekaan oppia, säännöt ovat siis todella yksinkertaiset.

battlesheep-featured-672x372Hauskinta oli pelata peliä nelinpelinä, jolloin peli oli jo haastavampi, kaoottisempi ja toisaalta niin vaikeasti hallittava, ettei jokaista siirtoa edes voinut miettiä, kun ei voinut tietää mitä kaikki kolme tosita pelaajaa tekisi. Kaksin pelatessa osasin pelata niin, että minä ja Tepsu molemmat saimme lampaamme tasaisesti levitettyä, ja välillä annoin pelivinkkejä siitä miten Tepsu voisi estää minun peliäni. Neljän pelaajan pelissä yllätyksiä tuli paljon useammin.

Suosittelen kaikille lapsille, jotka pitävät haasteista ja ajattelusta, mutta joille shakki on vielä liikaa. :)

Ihana, ihana karttakirja!

Parhaat lastenkirjat ovat sellaisia, joissa vallitsee win-win-tilanne: niistä nauttii niin lapsi kuin lapselle kirjaa lukeva aikuinenkin. Meillä Tepsu on edelleen tosi kiinnostunut kartoista, maista, kielistä ja lipuista, ja mä taas rakastan tällaista kuvitustyyliä ja tuota ihanaa turkoosia väriä (värit on eniten kohdillaan isossa kuvassa), joten tämä kirja oli selvästi meitä varten tehty.
suurikarttakirjaJos teillä on hakusessa lasten kartasto, tässä on varteenotettava valinta. Itse pidän lasten kartoissa siitä, että kartassa ei ole vain maiden nimiä, vaan myös kuvia eri maista, jotta kartoista tulee vähän elävämpiä. Näissä kartoissa tutkittavaa on paljon, ja myös hauskoja yksityiskohtia jotka aikuisellekin voivat olla uusia juttuja. Kirjassa on esiteltynä mantereet sekä pienemmät alueet mantereilta. Joistakin maista on myös omat karttansa, muttei tietenkään ihan jokaisesta. Kaikki Pohjoismaat ovat päässeet mukaan, mutta Afrikan maita oli yksityiskohtaisemmin kuvattuna muistaakseni viisi.

Kaunempia ovat minusta sivut, joissa on myös merta, koska meri tuo sivuihin tilaa ja väljyyttä. Sisämaat tuntuvat hieman liian täyteen ahdetuilta, aukeamien lukeminen melkein alkaa hengästyttää. Jos vaikka kolmasosan kuvista olisi jättänyt pois, sivuja olisi kivempi katsella – vaikka ymmärränkin innon saada mukaan mahdollisimman paljon kaikkea.

Kirjan lopusta löytyvät vielä kaikkien maailman maiden liput samalla kivalla piirrostyylillä tehtynä. Siitä iso plussa!

Kirja saatu kustantajalta.

Englannin opettelua tarrakirjan avulla

Meidän englanninopiskelu on vähän unohtunut viime aikoina. En siis yritä opettaa pojalleni vierasta kieltä, vaan haluan että hän altistuu kielelle säännöllisesti, jotta sen oppiminen myöhemmin olisi helppoa. Kielen oppimisen herkkyyskausi kun on lapsille alle 7-vuotiaana. Siinä iässä lapset vielä oppivat kieltä intuitiivisesti, ja myöhemmin opettelusta tulee vaikeampaa. Sanotaan myös, että äidinkielen veroista ääntämistä ei voi enää yli 7-vuotiaana oppia. Niinpä me satunnaisesti katsotaan englanninkielisiä lastenohjelmia ja lastenlauluja, joskus opetellaan sanoja kun mä siitä innostun ja joskus pieniä lauseitakin. Meillä ei oikeastaan katsota juuri aikuisten televisiota, mutta me käydään myös lasten kanssa tapahtumissa joissa puhutaan englantia, ja niissä sitä kuulee. Jotkut ymmärsivät viime postaukseni aiheesta vähän väärin, mutta kyse ei siis ole tämän kummemmasta asiasta. En siis usko, että lapseni oppii koko kielen lastenlauluja laulamalla.

Englanninopetus on siis unohtunut, mutta tehtäväkirjat kiinnostavat. Hyviä tarrakirjoja Tepsu tekee mielellään itsekseen pitkiäkin aikoja, siis silloin kun aiheet ovat hyviä. Harmi vain, että moni puuhakirja ja tehtäväkirja on tehty niin keskivertolapselle, että ne eivät toimi meillä. Kun 4-vuotias osaa jo laskea ja lukea, mutta ei vielä kirjoittaa, ollaan sellaisessa välimaastossa, jossa järkeviä kirjoja ei meinaa löytyä. Kirjat ovat joko älyllisesti liian helppoja tai motorisesti liian haastavia. Vaikka siis niin, että tehtävässä pitää laskea, montako palloa on kuvassa, ja niitä on neljä, kun lapsi laskee jo vaikeitakin yhteen- ja vähennyslaskuja. Sen sijaan numeron kirjoittaminen paperiin on vielä haaste.

opienglantiatarrasanakirja

Siksi olin tästä kirjasta niin iloinen – vihdoinkin jotain, joka on helppoa tehdä, mutta josta voi oppia tarpeeksi uutta, että tekeminen on mielenkiintoista. Tarrakirjan idea on simppeli – tarroista etsitään oikea sana oikean kuvan viereen. Pienistä apukuvista saa vähän vinkkejä. Vanhemman kanssa voi sitten opetella ääntämistä – ääntämisohjeet löytyvät netistä – ja jos jaksaa, kuvien pohjalta voi opetella vähän lauseitakin. Nemo-kustannukselta löytyvät samanlaiset kirjat myös espanjan ja suomen oppimiseen.

Suosittelen siis kesäpuuhaksi kaikille kielistä pitäville lapsille! Kirja sopii monen ikäisille, siitä riippuen missä iässä kielet alkavat kiinnostamaan: 4-vuotiaasta 10-vuotiaaksi asti, jos on vuoden tai kaksi opiskellut englantia koulussa. Tarrojen ansiosta myös nämä pienet lukijat voivat tehdä kirjaa helposti, ja kuka lapsi muuten ei innostuisi tarroista muutenkin! Jotain outoa lumoa noissa pienissä kimaltavissa paperinpaloissa on, lapset ovat valmiita paljon suurempiin saavutuksiin kun mukana on tarroja. 😉

Kirja saatu kustantajalta.

Lahjaideoita 4-5-vuotiaalle

Synttärit tulossa, ja lahjan keksiminen on vaikeaa? Parasta aina kysyä vanhemmilta toiveita, riittää nimittäin että lahja on yllätys lapselle. Jos vanhemmat ovat sellaisia kuin minä ja osaavat vastata vain, että ”ei aavistustakaan, hukumme jo nyt tavaraan”, tässä on minun vinkkejäni, pohjaten täysin vain siihen mikä meillä toimii juuri nyt.

Puuhakirja

Joillekin lapsille sopivat sellaiset, joissa piirretään itse, toiset taas innostuvat tarrakirjoista. Aurinkokustannus tekee tosi hienoja puuhakirjoja (esim. tarrakirja dinosauruksista tai kuningasperheestä), Oppi&Ilolla taas on iso valikoima puuhakirjoja ja muita iän mukaan lajiteltuna (katso täältä tälle ikäryhmälle sopivat).

Askartelupakkaukset

Itse tekeminen on kivaa, ja pienellä avulla, ohjeilla ja hyvillä tarvikkeilla saa jo kivan näköistäkin aikaa. Melissa & Dougilla on ihania pieniä askartelupakkauksia, joita löytyy esimerkiksi täältä.

decorateyourown

Lahjakortti Hoplopiin/Snadistadiin/Huimalaan, ja lupaus viedä lapsi sinne retkelle

Tämä toimii parhaiten, jos lapsi on sinulle läheinen. Ainakin omalleni nuo paikat ovat vielä niin jänniä, että kannattaa varautua itse juoksemaan seikkailusokkeloissa mukana.

Lautapeli

Jos et ole varma, mitä ostaa, suosittelen Haban pelejä, joista jokainen on ollut oivaltava, pedagoginen ja hyvin tehty. Tavalliset kaupan pelit eivät yleensä innosta yhtä pitkään. Valitse peli, jonka ikäsuositus on neljästä tai viidestä vuodesta ylöspäin. Ainakin meidän 4-vuotiaalla toimivat myös jo 5-vuotiaiden pelit, mutta tämä on lapsikohtaista.

Potkulauta ja/tai hieno kypärä

Jos haluat panostaa rahallisesti enemmän ja lapsella ei vielä omaa potkulautaa ole, tämä on varmasti hitti. Motorisesti hitaammin kehittyvälle voi ostaa kolmipyöräisen version, mutta useimmat 4-vuotiaat menevät jo kaksipyöräiselläkin. Myös hieman isopyöräisempi malli voi olla toimiva. Äiti taas ilahtuu lapsen tyylikäästä kypärästä.

littlenutty

 

Aarteitä metsästämässä

 

aarteenmetsästysMinusta on tullut lasten lautapelin innokas ystävä. Parhaillaan pelaaminen yhdessä on tekemistä, joka on aidosti kivaa niin lapsista kuin aikuisistakin – ja sitä en aina pysty sanomaan kaikesta siitä muusta, mitä lasten kanssa touhuan. Sitä teen siitä ilosta, että rakastan lastani, mutta en siksi että pitäisin siitä myös itse. Aikuisten lautapelit taas – no, onhan ne ihan hauskoja, mutta jos joskus käy niin että minulla on aikaa jonkun toisen aikuisen kanssa niin että lapsia ei ole ympärillä, sen harvinaisen kullanarvoisen hetken käytän johonkin muuhun kuin pelaamiseen.

Hyvät pelit eivät kuitenkaan kasva puissa. Pelkkä nopanheittely kun ei kovin pitkään innosta. Me löydettiin pitkästä aikaa kirjastosta peli josta koko perhe innostui, ja se tuntui esittelemisen arvoiselta täälläkin. Aarteenmetsästys-peli on Haban valmistama, ja samalta valmistajalta löytyy muitakin hyvistä materiaaleista tehtyjä omaleimaisia pelejä.

Tässä pelissä pelataan aikaa vastaan. Jokaisella pelaajalla on vuorollaan tiimalasin valumisen verran aikaa tehdä tehtäviä, joista kerätään ”kultakolikoita”. Tehtävät ovat aika helppoja, mutta niiden tekeminen on aikuisestakin hauskaa, kun tehtäviä tehdään mahdollisimman nopeasti. Tehtävät myös kehittävät lapsilla erilaisia taitoja: hahmottamista, muistia, reagointinopeutta ja ajan hahmottamista.  Jotkut taas ovat vain hauskoja tehdä, kuten eri eläinten esittäminen.

Ikäsuositus pelissä on yli 5-vuotiaille. Meillä 4-vuotias tarvitsi etenkin tiimalasin seuraamisessa apua, mutta muuten pärjäsi pelissä hyvin ja on halunnut pelata sitä uudestaan ja uudestaan. 5-vuotiaan koehenkilön mielestä peli oli vähän liian jännä, koska tehtävät piti tehdä niin nopeasti. Kaikilla koeaikuisilla näytti olevan pelin parissa ihan aidosti hauskaa!

Haban pelejä löytyy täältä maahantuoja sivuilta. Pk-seudulla kirjastoista voi varata pelejä, Helmetistä ne löytyvät hakusanalla haba, kunhan selaa tuloksissa kuntoilukirjojen ohitse.

Älypeli lainassa

IMG_1751Meillä oli viime viikon ajan syysloma kerhosta, ja tämän viikon ollaan sairastettu. Ei vaan, siis lapsella oli syysloma ja sitten lapsi on sairastanut viikon. Minulla nämä viikot ovat olleet ihan tavallisia työviikkoja. Loma on mahtava asia silloin, jos se on koko perheellä yhtä aikaa…

Etenkin nämä sairaspäivät neljän seinän sisällä ovat alkaneet käydä aika pitkäveteiseksi. Tepsu odottaa kovasti että pääsisi taas kerhoon, ja itse huomaan että pinna on tavallista kireämmällä kun ei ole tarpeeksi päässyt ulos tuulettumaan ja toisten ihmisten seuraan.

Onneksi me saatiin ystäviltä lainaan uusi peli. Camelot Jr on samaa sarjaa kuin Castle Logix, joka meillä on kotona, ja joka on jo pariin kertaan pelattu läpi. Palikat ovat samannäköisiä, mutta pelin idea erilainen. Ohjeissa on alkutilanne, johon pitää miettiä muutamalla porraspalalla ratkaisu, jotta prinssi pääsisi prinsessansa luokse. Mukana on siis kiva romanttinen ulottuvuuskin, minähän heti opetin Tepsulle että sitten lopuksi nää vois aina pussata.

Tässä pelissä kivaa oli haaste! Pelissä on neljä vaikeusastetta, joista ohjeiden mukaan starter-taso sopii 4-vuotiaasta eteenpäin, junior 5-vuotiaasta, expert 6-vuotiaasta ja master 7-vuotiaasta eteenpäin. Meidän melkein 4-vuotias kasasi melko nopeasti helpoimmat tehtävät ja pidemmällä miettimisellä ja hieman avustettuna toiseksi helpoimmat. Siitä eteenpäin tehtävät olivat sen verran vaikeita, että päätin että on parempi lopettaa siihen. Ei kannata yrittää tehdä sellaista hahmottamista vaativia tehtäviä, joihin lapsi ei ole vielä valmis. Yritin sitten itse tehdä tehtäviä ihan ohjevihkosen lopusta, enkä keksinyt niihin ratkaisua itsekään, vaikka yleensä olen palikkatesteissä aika hyvä… Pitää siis lainata tämä peli uudestaan vuoden tai parin päästä. :)

Pelien lainaaminen on minusta muutenkin mahtava juttu. Tepsu kyllä jaksaa pelata samoja yksinkertaisiakin pelejä vaikka joka päivä, mutta minun keskittyminen ei riitä pelaamaan samaa Kimbleä ihan hirveän usein.  Meillä on jo kiva kasa pelejä, joita ostan kirppareilta aina kun hyviä tulee vastaan (Koivukylän Kierrätyskeskus on jostain syystä yleensä pullollaan kiinnostavia lautapelejä), ja silti vaihtelua tuntuisin kaipaavan enemmänkin. ONNEKSI kirjastoista voi pääkaupunkiseuduilla lainata nykyään lautapelejäkin! Me käydään kirjastossa välillä pelaamassakin, ja lainataan pelejä myös kotiin. Osaa peleistä voi myös varata, jolloin ne toimitetaan omaan lähikirjastoon. Pelejä pääsee selaamaan Helmetissä hakusanalla lautapelit.

IMG_1755

Kirjavinkki: Flip Flop

IMG_0557Minä pidän tästä kirjasta, koska Tepsu pitää siitä. Tämän kirjan hän saattaa ottaa käteensä ja lukea sitä ihan itsekseen, ja mikäs minusta olisi ihanampaa kuin se että lapsi viihtyy välillä hetken toimissaan ilman minua. Eri lapset tietysti innostuvat erilaisista kirjoista. Luulen, että Tepsulle tämän tekee toimivaksi se, että tarinat ovat tarpeeksi lyhyitä, jotta ne jaksaa lukea myös itse. Tällä hetkellä suosiossa myös ovat sellaiset vitsit, jossa sanotaan joku asia eri tavalla kuin se on oikeasti, kuten vaikka ”varpunen lensi isin nenään ja sanoi titityy”. Sellaisia tämä kirja on täynnä!

IMG_0558Kirjassa on seitsemässä kohdassa luukkuja, joita selaamalla saa joka kerta syntymään erilaisen pienen hauskan tarinan. Tarinat ovat kirjassa suomeksi, ruotsiksi ja viittomakielellä. Tepsua kiinnostaa ruotsin opettelu, johon tämä kirja sopii mainiosti. Olen itsekin oppinut muutaman sanan lisää tätä selaillessa.

Kirjan on julkaissut Handlaget, ja se on juuri ilmestynyt. Kirjaa löytyy esim. Bookysta hintaan 31,50*.

 

 

Mitä joululahjaksi äidille ja lapselle?

Kun joulukortit on itse väännetty, joululahjat aion ostaa kaupasta. Niin paljon kuin minulla olikin suunnitelmissa neuloa jo kesällä rintakoruruusuja kaikille ihanille naisille, nyt on jo joulukuun alku ja neulomisinnostus on nollassa. Ja joulujuttujen on kuitenkin tarkoitus olla hauskoja! Keräsin tähän muutamia ideoita ja etenkin tarjouksia, joihin törmäsin nettikaupoissa joululahjoja suunnitellen.

101g_babyproducts_grp_175x290Aubrey Organicsin joulukampanjassa kaikki ihon- ja hiustenhoitopaketit ovat -30% ja tulevat valmiiksi joulupaketissa, jos tilauksen tekee 19.12. mennessä. Aubrey on yhdysvalloista tuleva pitkän linjan luotettava luonnonkosmetiikkavalmistaja, jonka aurinkorasva minulla oli kokeilussa viime kesänä ja olin tosi tuotteeseen todella tyytyväinen. Paketeissa löytyy tuotteita miehille, naisille ja vauvoille. Ihana lahja olisi esimerkiksi vauvojen ja lasten paketti, jossa on todella hellävaraiset ja kokonaan luonnolliset shampoo, kylpysaippua ja vartalovoide.

 

 

X190Tässä on jotain, mitä mä olen toivonut joulu-, synttäri- ja nimipäivälahjaksi jo pari vuotta: raakasuklaakuorrutetut mulperinmarjat Hyvinvoinnin tavaratalon joulupuodista. Mun on vaikea kuvitella mitään houkuttelevamman kuuloista yhdistelmää. Itse en ole vielä pientä pussia ostanut, kun tiedän että mua vain harmittaisi kun ne loppuvat kesken. Jos kaipaa lahjan saaja kaipaa enemmän makeaa massun täytteeksi, Hyvinvoinnin tavaratalosta löytyy tarjouksesta Cocovin raakasuklaan valmistuspaketti kahdellakympillä, vieläpä lahjapaketissa. Kaikki Green&Black’sin luomusuklaalevyt löytyvät myös tarjouksesta (2,5€). Nam, ne ovat yksiä lempisuklaistani!

madara winter setHyvinvoinnin tavaratalon joulupuodista löytyy muuten alennettuun hintaan (35€) myös Madaran ihonhoitopaketit kuivalle ihollesekaiholle ja ihonhoitoon talvella (20€), jossa mukana on useampia Madaran uutuustuotteita.

Kirjat ovat etenkin lapsille minusta tosi hyviä lahjoja, silloin jos ei tiedä mitä lapsi erityisesti tarvitsisi – tätä tietenkin kannattaa kysyä vanhemmilta, mä ehdottomasti kannatan vanhempien kanssa koordinoituja lahjatoiveita ellei ole suht varma siitä, mikä lelu olisi sopiva sekä lapsen kehitykseen että vanhempien toiveisiin. Jos haluaa tutustua kehittäviin ja kestäviin leluihin, suosittelen tutustumaan Jasmelin nettikauppaan. Kirjojen linkit ovat Bookyyn, jossa kirjojen hinnat yleensä ovat edullisimmat ja toimituskulut ilmaiset.

image.phpNämä kirjat ovat meillä tämän vuoden aikana testattuja. Suomen lasten laulukirja on blogin kautta saaduista tuotenäytteistä/arvostelukappaleista suurimmassa käytössä ollut ja edelleen oleva. Se missä tämä kirja päihittää muut lastenlaulukirjat, on Matti Pikkujämsän iloinen ja värikäs kuvitus, joka saa kirjassa paljon tilaa. Laulut ovat niin kauniisti esillä ja kirjassa on niin hyvä kokoelma vanhoja ja uusia lastenlauluja, että se innostaa selailemaan, keskustelemaan kuvista ja lauluista ja opettelemaan uusiakin lauluja. Me ollaan yhdessä laulettu ja soitettu tästä niin paljon, että muista laulukirjoista laulaminen ei jotenkin tunnu ihan yhtä oikealta laulamiselta.

image-1.php

Tämä kirja meillä on oli lainassa kirjastosta tosi pitkän aikaa. Sen jälkeen sitä ei kirjastossa ole näkynytkään, sillä se on muidenkin lapsiperheiden kuin vain meidän suosiossa. Kuulinpa kerran kirjaston käytävällä keskustelun siitä, kumpi kirjaa etsineistä perheistä sen saisi lainata, kun kirjoja oli vain yksi. Linnut äänessä on lintukirja, jossa äänet tulevat mukana. Äänet ovat vieläpä pienestä kaiuttimesta huolimatta korkealaatuisia ja kuuluvat aika kovaa (äänenvoimakkuutta voi toki säätää). Kuvat myös ovat upeat!

Sisältää affiliate-linkkejä.