Reuhurinne: Urheilukirja

IMG_20180807_151211

Reuhurinne-sarjan tietokirjoissa on kivan kepeä ote ilman, että teksti menee kohellushuumoriksi. Kirjat ovat selvästi tietokirjoja, mutta iloiset kuvat ja värit ja tarpeeksi lyhyen ytimekkäät tekstit tekevät ne helppolukuisiksi. Sellainen on tämä urheilukirjakin, joka esittelee erilaisia lajeja, suomalaisia urheilijoita ja antaa myös vinkkejä arkiliikuntaan ja oman lajin löytämiseen. Samantapaisia kirjoja on lapsille tarjolla monia, ja ihan vastajulkaistuissakin näitä lajiesittelykirjoja on ainakin muutama. Reuhurinteen kirja miellyttää minua visuaalisesti kuvitustensa vuoksi, kun useimmissa muissa kirjoissa kuvituksena on oikeita urheiluvalokuvia. Näissäkin toki on puolensa, ja ne kirjat ehkä sopivatkin vähän vanhemmille lukijoille.

Lapsen arvio kirjasta oli seitsemän tähteä kymmenestä. Kirja oli ”vähän kiinnostava, mutta myös vähän tylsä”. Koko kirja tuli silti luettua, ja myöhemmin kuulin hänen kertovan isälleen kirjan pohjalta, mistä susijengin nimi tulee. Saatiinpa täältä muutamia ideoita myös perheen omaan liikuntaan.

IMG_20180807_151234

IMG_20180807_151305

Mahtava minä. Ikioma ennätyskirjani

IMG_20180607_113735

 

 

 

Mun esikoinen tykkää lukea, mutta haastavaa on ollut löytää sellaista kirjaa, josta lukeminen siirtyisi tekemiseksi, eikä asiat jäisi vain teorian tasolle. Mutta tämä puuhakirja on saanut lapsen aktivoitumaan ja testaamaan omia rajojaan, ja siksi on täällä esittelyssä.

Mahtava minä on kirja kaikille Guinnesin ennätystenkirjaa ahmiville. Se antaa yli 100 erilaista tehtävää omien rajojen testaamiselle, kuten kuinka pitkään saa höyhenen pysymään ilmassa, kuinka monta kolikkoa voi kasata silmät sidottuina tai kuinka monta marmorikuulaa saa poimittua syömäpuikoilla minuutissa. Tehtävät sopivat hyvin kaverin kanssa tehtäväksi tai vaikka ohjelmanumeroiksi lastenkutsuille, ja hauskaa näitä on kokeilla myös perheen kesken. Mä erityisesti ilahduin tehtävästä, jossa piti opetella sijaamaan vuoteensa…

IMG_20180607_113803

Kuuntele ja etsi! Soittimia

IMG_20180419_164816

Tacticin vahvuus on hauskojen lasten tieto- ja puuhakirjojen julkaisu. Etenkin Tacticin taaperojen äänikirjoissa on ollut useampi meidän suosikki, jotka ovat miellyttäneet niin lapsen kuin minunkin kirjoja, mikä ei äänikirjoissa ole itsestäänselvyys! Näitä ovat olleet esim. Kuuletko luonnon ääniä? ja Klassisen musiikin kerho, jotka molemmat muuten sopivat hyvin myös lahjakirjoiksi 1- tai 2-vuotiaalle.

Kuuntele ja etsi! Soittimia opettaa taaperoille eri soitinten ääniä. Kirja on tarkoitettu yli 1-vuotiaille, mutta oli meillä vielä ihan sopiva 3-vuotiaan kuunneltavaksi. Ääninapit kun innostavat kaiken ikäisiä, ja lapselle on mukavaa kun voi kuunnella kivaa musiikkia ja katsella kuvia myös itsekseen. Osa kappaleenpätkistä, joita eri soittimilla kuullaan, oli myös lapselle tuttuja. Soitinten lisäksi kuvissa tutustutaan erilaisiin musiikin esittämisen ympäristöihin – joululauluihin kotona, klassisen musiikin konserttiin, nokkahuiluun musiikintunnilla, kitaraan leirinuotiolla.

Minä olen välillä totta puhuen aika laiska kirjojen lukija! Sen sijaan tykkään katsella kirjoja ja keskustella niistä yhdessä lapsen kanssa. Lasten päiväkodissa myös tehdään joka viikko dialogista lukemista, eli luetusta keskustellaan yhdessä eri näkökulmista, ja etenkin nuoremmalla lapsella tämä alkaa näkyä siitä, että hän kotonakin haluaa keskustella lukemastaan, toisin kuin vasta 6-vuotiaana päiväkodin aloittanut esikoinen. Ja juuri sellaiseen sopivat hyvin tällaiset kirjat, joissa on paljon katseltavaa, mutta vain vähän tekstiä. Kuvistahan voi keksiä vaikka oman tarinan!
IMG_20180421_093801

Futisjunnut 3: Mahtava Messi

IMG_20180709_105903

 

Futisjunnut on ruotsalainen ala-asteen ekoille luokille kirjoitettu kirjasarja, jonka päähenkilönä on jalkapallojoukkue. Ruotsalaiseen tapaan tasa-arvo on kirjassa olennainen teema, ja käsittelyssä onkin sellaisia teemoja kuin maahanmuuttajat ja sukupuolten tasa-arvo. Nämä tietysti tuodaan esille lasten tasolla, ja jalkapallo tiimipelinä onkin hyvä kehys opettaa kaveruutta ja yhdessä toimimista. Lasten fanittamat pelaajat, jotka kirjoissa esiintyvät, saavat futisfanit innostumaan lukemisesta, ja meilläkin kirja luettiin monta kertaa (ja vielä saman päivän aikana), vaikka useimmat koululaisten kirjasarjat eivät olekaan kiinnostaneet. Nopeat lukijat lukevatkin helppolukuisen kirjan yhdeltä istumalta, ja hitaammille lukijoille lyhyet kappaleet ja isot kuvat tukevat lukemista.

Vähän jäin kirjassa miettimään sitä, kun lapset tapaavat kirjassa Messin ja hänen suuhunsa on laitettu kirjan opetuksia. En tiedä ovatko nuo jotain, mitä Messi on oikeasti sanonut, vai onko oikeasta henkilöstä muokattu kirjan tarkoituksiin sopiva roolimalli. Kirjassa myös kerrotaan, että Messillä olisi tatuointi isoäidistään, jota myös moikkaisi jokaisen ottelun päätteeksi nostamalla kätensä kohti taivasta. Messillä on kuitenkin myös kuva Jeesuksesta tatuoituna käteensä, ja minä olen saanut käsityksen, että Messi kiittää otteluiden lopuksi Jumalaa. Tätä ei ehkä sitten uskontoneutraaliin ruotsalaiseen kirjaan mahtunut mukaan.

Lapsen arvio kirjasta: 9,9/10 pistettä! Kirja on luettu jo useampaan kertaan, ja tämän jälkeen lainasimme kirjastosta sarjan aiemmatkin osat, jotka ovat olleet yhtä kiinnostavia.

Insinöörikoulu

IMG_20180421_095324

Tacticin kevään uutuuksista löytyy hauska uusi puuhakirjasarja, jossa lapset pääsevät tutustumaan insinöörin ja eläinlääkärin ammateihin. On mielestäni sekä hauska että tarpeellinen teema lastenkirjallisuudessa, että lapset pääsevät tutustumaan lähemmin oikeisiin ammatteihin ja siihen, mitä kaikkea niihin kuuluu. Vaikka lapsesta ei koskaan insinööriä tai eläinlääkäri tulisikaan, eri ammateista lukeminen on hyödyllistä siinäkin, että niiden kautta voi peilata omia kiinnostuksen kohteita ja oppia arvostamaan erilaisia ihmisiä, jotka osaavat ja haluavat tehdä erilaisia asioita kuin itse tekee.

 

Meillä kesälukemiseksi valikoitui Insinöörikoulu. Kirjassa kerrotaan konetekniikan, ilmailutekniikan, robotiikan, energiatekniikan, uusiutuvan energian ja materiaalitekniikan insinöörin töistä. Näihin liittyen kerrotaan perustietoa koneiden toiminnasta, ja miten samoja periaatteita voi testata kotona käytännössä. Tämän luulisi kiinnostavan kaikkia lapsia, jotka ovat alkaneet ihmetellä, miten erilaiset koneet toimivat! (Olen itse hyvin epäinsinöörimäinen ihminen, ja maailmani on edelleen ihmetystä täynnä, kun en voi kuin hämmästellä miten tämä tietokone tänäänkin toimii ja miten ihmeessä nuo lentokoneet pysyvät taivaalla. Näihin ei tämän kasvatusalan ammattilaisen ymmärrys yllä.)

Vaikka kirja näyttää päällepäin tehtäväkirjalta, tehtäviä kirjasta on oikeataan vain aika pieni osa! Kirjan lopusta ja alusta löytyvät materiaalit pienoismalliin ja lautapeliin. Suurin osa kirjan tehtävistä toteutetaan kotoa muuten löytyvillä tarvikkeilla. Muutamalta sivulta kirjasta löytyy myös kynätehtäviä. Eniten kirjasta varmasti saa irti, jos tehtäviä myös oikeasti tekee, vaikkapa kesälomapäivinä yhdessä vanhemman kanssa.

 

IMG_20180421_095309

Pikku hiiren puolukkamatka

IMG_20180607_101856

 

 

 

 

 

 

Meillä ei ole kovin paljon luettuja söpöjä eläinkirjoja, ja Riikka Jäntin uutta Pikku hiiren puolukkamatkaa lukiessani aloin ehkä hahmottamaan, miksi. Eikä siksi, etten pitäisi tästä kirjasta. Päinvastoin, Pikku hiiren puolukkamatka on tosi ihana ja suloinen kirja ja sitä tullaan lukemaan meillä varmasti monesti, ja syy siihen on siinä että tämä kirja kertoo söpön version meidän elämästämme.

Kirjassa pikku hiiri lähtee äitinsä kanssa mökille puolukkaan. Mökille matkataan tutunnäköisellä junalla, tylsistytään penkissä ja syödään pullaa ja sämpylää ravintolavaunussa. Mökin luonto on ihan niin kuin meillä, ja huussissa käyminen on kaupunkilaislapselle vähän vierasta ja ötököihinkään ei ole ihan tottunut. Illalla pelataan korttia ja ruoaksi syödään purkkihernaria ja kaapissa on aina levy suklaata. Siis ihan kuin meidän mökkiloma.

Samaa fiilistä tulee aika harvasta söpöstä eläinkirjasta, sillä suurin osa niistä tulee meille muualta euroopasta, etenkin englannista ja saksasta. Niissä luonto on eteläisempää, vanhat talot tehty kivestä, kirjoissa kuvatut vanhan ajan tavatkin nostalgisia ja kiinnostavia, mutta eivät ne ole meille tuttuja. Kirjat kertovat kuitenkin vähän toisesta maailmasta. Ja tämän vuoksi on niin tosi tärkeää, että Suomessa tehdään tosi laadukasta omaa lastenkirjallisuutta, sillä silloin kirjat kertovat arjesta ja arjen tilanteista, jota lapset oikeasti kohtaavat elämässään.

IMG_20180607_101913

Tulitikkuarvoituksia

IMG_20180531_141411

 

Käykö kesällä aika pitkäksi? Tulitikkuarvoituksia-kirja on koonnut samojen kansien väliin yli 80 tulitikkuarvoitusta ja kymmenen muuta tulitikkutemppua vielä kaupan päälle. Tulitikkuarvoituksia on keksitty varmaan jo aika pitkään, ja mäkin olen tehnyt muutamia kun niitä on ollut ehkä jossain lehdissä tai kirjoissa. Arvoitusten hauska puoli on siinä, että niitä voi tehdä melkein missä vain, tulitikkuaski kun löytyy melkein kaikilta. Minä ajattelin tämän kirjan sateisiin kesälomapäiviin.

Helpompia arvoituksia voi ratkaista myös kirjan sivuilta ilman tikkuja, vaikeampien testailuun tarvitaan ne tikutkin. Helpoimmat tehtävät myös sopivat meidän 7-vuotiaalle, mutta vaikeat olivat minullekin liian vaikeita – eli tekemistä riittää koko perheelle ja ehkä vielä isovanhemmillekin. Nemon kustantama kirjanen maksaa ~15 euroa, ja sillä saa pulmatehtäviä sellaiseenkin paikkaan, jossa netti ei toimi ja kännykkäpelejä ei halua pelata. :)

IMG_20180531_141425

Kim ja pönttöhirviö sekä muita tarinoita

IMG_20180421_095134

Pyysin Tacticilta muutaman muun kirjan arvosteltavaksi, ja paketissa tuli muutamia ylläreitä. Ensi katsomalta minua ei totta puhuen tämä Kim ja pönttöhirviö -kirja kovin paljon kiinnostanut. Annoin sen kuitenkin esikoiselle luettavaksi, ja pyysin häneltä arviota kirjasta. Yllätyksekseni tämä kirjaronkeli 7-vuotias innostuikin kirjasta niin, että luki sen lyhyen ajan kuluessa useamman kerran, ja se on harvinaista!

Osa viehätyksestä johtuu tietysti vessajutuista, kuten korvaan kakkaavasta muurahaisesta. Kirjassa on kuitenkin muutakin hyvää. Kirja on samanlaista maagista realismia kuin meidän kovasti tykkäämät Tero ja Tarmo -kirjat (1 & 2), joissa tavallisen lapsen arkeen yhdistyy fantasiaelementtejä. Tarinat saavat mielikuvituksen liikkeelle myös omassa arjessa!

Kirja on bloggaaja Peppe Öhmanin esikoislastenkirja. Nimi oli minulle ihan tuntematon, googlettamalla selvisi, että kysymys on ilmeisesti tunnetustakin bloggaajasta.IMG_20180421_095234

Suomen lasten kotiruoka

IMG_20180517_214428

Käykö teilläkin niin, että sitä vaan jotenkin urautuu tekemään muutamia samoja ruokia viikosta toiseen? Eikö? Vau! Koska mulla käy kyllä just niin. Ja kun elää kahden lapsen kanssa, jotka ovat nirsoja vielä ihan eri asioista, vähitellen niistä resepteistä joita olen osannut on ollut käyttökelpoisia enää muutama, ja ruoanlaitosta on alkanut kadota ilo.

Keittokirjat eivät yleensä auta, sillä tarvitsisin reseptejä, joita voi tehdä mieluiten kaapista jo löytyvistä tai lähimarketista haetuista aineksista, ja kaiken lisäksi meidän lasten pitäisi syödä niitä ruokia. Useimmat kiettokirjat siis ovat olleet jo pidempään käyttämättöminä kaapissa…

Päätin kuitenkin vielä yrittää, ja pyysin Otavaa lähettämään minulle kappaleen uudesta Suomen lasten kotiruoka -kirjasta. Mä tykkään muutenkin tästä Suomen lasten -sarjasta, josta meillä etenkin Suomen lasten laulukirja on ollut ahkerassa käytössä. Myös Suomen lasten Suomi löytyy meillä hyllystä. Yksi poikkeus tähän on. Olen työnikin puolesta selannut läpi aika ison kassan lastenraamattuja, mutta Suomen lasten raamattu on yksi niistä lastenraamatuista, joista minä en pidä.

Suomen lasten kotiruoasta löytyikin heti useampi resepti, joka näytti siltä että pojat saattaisivat suostua niitä maistamaan. Olemme kokeilleet uunimunakasta ja pitsapannaria, ja molemmat ovat uponneet poikiin hyvin. Pitsapannarissa oli kiva pitsan maku, mutta pohjan tein speltistä (ohjeessa se oli kaurasta) ja juustoa ja öljyäkin käytetään vähemmän, joten tämä pitsapannari olikin ihan hyvä ruoka. Luulen, että sitä voisi meillä tehdä pitsan sijaan useamminkin.

Kirjan reseptit siis ovat toimineet! Ainekset ovat tavallisia ja reseptit helppoja, mutta tarpeeksi uudenlaisia että arkiruokiin saa vaihtelua, eli juuri sitä mitä lapsiperhe kaipaakin. Helppoja reseptejä voivat isommat lapset tehdä itsekin, ja kirjasta löytyykin osasto ”kokkailua kaverin kanssa” helpoista välipalaresepteistä vaikka koulun jälkeen. Itse taas arvostan reseptejä, jossa mitoitus on myyjäisiä varten, nyt kun vanhempi lapsemme aloittaa yksityiskoulussa jossa vanhempien odotetaan olevan mukana varainhankinnassa… Mokkapalat siis paistumaan!

IMG_20180517_214328